Laatu kannattaa

Kun suomalainen dokumentti voittaa palkintoja ja sitä myydään ympäri maailmaa johtuu menestys pitkän tähtäimen suunnittelusta ja hyvästä Tuurista. "Underwater Iceland" elokuvan osatuottaja kertoo elokuvan rahoituksesta, markkinoinnista ja tuloksesta.

Tausta

Kesäkuussa 1995 Hampurissa järjestettiin Nordic-German Coproduction seminaari, jossa Marko Röhr esitteli minulle idean Islannin vedenalaista maailmaa käsittelevästä elokuvasta. Minulla oli tuotantoyritys Saksassa ja vaimo Islannissa, joten elokuvan yhteistuotanto kiinnosti minua sekä taloudellisista että henkilökohtaisista syistä.

"Underwater Iceland" -elokuva muodostui taiteelliseksi prosessiksi, jonka kehittämiseen vaikuttivat alusta alkaen myös kaupalliset realiteetit. Elokuvan markkinointistrategia alkoi jo ideointivaiheessa ja se perustui tietoomme, että Islanti oli keskieurooppalaisen turismibisneksen suuri menestystarina. Markkinatutkimusten mukaan taas sukeltaminen oli vuonna 1995 Saksan nopeimmin kasvava harrastustus. Ei ollut epäilystäkään, etteikö ensimmäinen elokuva Islannin vedenalaisesta maailmasta myös löytäisi katsojia.

Ennakkovalmistelu

Asetimme tavoitteeksi tuottaa kaupallisen tunnin eli 52' mittaisen luontodokumentin, joka pystyisi kilpailemaan sekä tekniselta toteutukseltaan että sisällöltään BBC'n luontodokumenttien kanssa. Elokuvan sisällön käsittelyssä ja muodon toteutuksessa huomioitaisiin kansainvälinen yleisö.

Aihe vaikutti niin ajankohtaiselta, että päätimme aloittaa ennakkovalmistelut vielä samana syksyna. Marko Röhrillä oli valmiina tuotantoryhmänsä, jonka lisäksi palkkasimme tiimin Islannista.

Ohjaaja/käsikirjoittaja Maria Sigurdardottirista tuli luottohenkilömme ja hän löysi avuksemme sekä merentutkimuksen että paikallistuntemuksen spesialistit. Käsikirjoituksen runko syntyi ennakkotutkimusmatkallammeja se perustui islantilaisen kirjailijan Gudmundur Páll Olafsonin konseptiin yhdistää luonnontietoa pohjoismaisiin myytteihin. Laadimme alustavan tuotantosuunnitelman, jonka mukaan elokuva budjetoitiin mk 2,6 miljoonaan, eli n. US$ 500.000,-, mikä vastasi kansainvälistä keskiarvoa tunnin luontodokumentin tuotantokustannuksiksi.

Elokuvan toteuttaminen vaikutti epärealistiselta tällä rahoituspohjalla. Toisaalta tiesimme, että jollemme onnistuisi aloittamaan kuvauksia vielä samana talvena voisimme unohtaa hankkeen.

Rahoitus ja kansainvälinen ennakkomyynti

Esittelimme hanketta ensimmäisen kerran Mipcom'issa lokakuussa 1995. Ennakko-ostajia lähestyttäessä markkinointisuunnitelmamme USP (Unique Selling Proposition) oli sama kuin lopullisen tuotteen. Lupasimme näyttää tuntemattoman maailman eli uniikin aiheen koreaan kuoreen pakattuna. Vastineeksi toivoimme taloudellista panosta. Hankkeemme herätti kiinnostusta, mutta ilman vakaata omarahoituspohjaa ja nimekkäitä tekijöitä ajauduimme nopeasti umpikujaan kaikissa neuvotteluissa. Saimme myös kylmää vettä niskaamme kuultuamme sekä National Geographics'in että BBC:n suunnittelevan elokuvaa samasta aiheesta ja toisen kuvausryhmän tulevan vielä samana talvena Islantiin. Tästä sisuuntuneena aloitimme pikaisesti rahoituksen hankkimisen Pohjoismaissa.

Rahoitus ja kotimarkkinat

Kotimaiset rahoittajat, AVEK, TV 1 sekä Suomen Elokuvasäätiö osoittivat kunnioitettavaa riskinottohalua ja tukivat alusta alkaen hankettamme. Pian näiden jälkeen tulivat mukaan Islannin Radion Kulttuurirahasto sekä Pohjoismainen Elokuva- ja TV-rahasto. Koottuamme noin 60% kokonaisrahoituksesta olimme tulleet tiemme päähän kotimarkkinoilla ja elokuvan toteuttaminen vaikutti epärealistiselta tällä rahoituspohjalla. Toisaalta tiesimme, että jollemme onnistuisi aloittamaan kuvauksia vielä samana talvena voisimme unohtaa hankkeen, sillä joko BBC tai National. Geographics toteuttaisivat elokuvansa ja oman ideamme USP vesittyisi.

Tässä tilanteessa päätimme rahoittaa puuttuvan osuuden eli noin 40% fasiliteeteillamme, työllämme ja pankkilainalla. Mukana sijoittajina toimivat päätuottaja Marko Röhr Production Oy:n ja oman saksalaisen yritykseni lisäksi yhteistuottajamme Islannissa, Icelandic Filmcorporation.

Rahoitus ja elokuvan formaatti

Kuvaukset aloitettiin maaliskuussa 1996. Olimme esitelleet hanketta vielä helmikuussa Berliinin Elokuvajuhlilla ja kuvausten alkua lämmitti tieto, että peräti neljän maan teatterilevittäjät takaisivat elokuvan levityksen sen valmistuttua. Ainoa este oli se, että elokuvan olisi oltava vähintään 72' pitkä. Olimme vaikeassa tilanteessa. Rahoituslähteet kotimarkkinoilla olivat hyödynnetyt loppuun asti samoin kuin omat sijoitusmahdollisuutemmeja olimme jo aloittaneet kuvaukset. Tästä huolimatta laadimme pikaisesti elokuvalle pitkän teatterielokuvan tuotantosuunnitelman, jolle haimme rahoitusta Eurimagen kautta. Suunnitelma raukesi varsin nopeasti saatuamme kielteisen vastauksen Eurimagelta, joka katsoi hankkeen olevan kaupallinen TV-dokumentti. Palasimme takaisin alkuperäiseen 52' TV-formaattiin, mutta päätimme kuitenkin toteuttaa elokuvan 35mm valkokangasajattelun mukaisesti. Panostaisimme elokuvan festivaaliesityksiin ja käyttäisimme elokuvan laatua markkinoinnin selkärankana.

Ja kerran vielä rahoitus

Hankkeen rahoituspohjan heikkoudet ilmenivät jo ensimmäisen kuvausjakson aikana. Islannin sääolosuhteet aiheuttivat meille logistisia vaikeuksia ja jouduimme luopumaan alkuperäisestä kuvaussuunnitelmasta sekä muokkaamaan käsikirjoitusta uudelleen. Toisaalta kuvattu materiaali valoi meihin uskoa elokuvan onnistumisesta. Työstimme viiden minuutin mittaisen trailerin, jonka kanssa matkustimme 18 tuntia Reykjavikista Cannes'in Mip-TV:seen hankkimaan lisärahoitusta.

Tapasimme noin 30 TV-yhtiön ostajat ja toisin kuin edellisen syksyn markkinoilla he tekivät jo konkreettisia tarjouksia; pienet TV-yhtiöt halusivat ennakko-ostaa samalla kun Discovery Channel ja National Geographics ehdottivat alihankintatuotantoa. Pienet ennakkomyynnit eivät olisi helpottaneet rahoitustilannetta olennaisesti, mutta olisivat sitoneet meitä aikataulullisesti. Mammuttien tarjoukset taas olisivat muuttaneet asemamme itsenäisestä tuottajasta TV-yhtiön palkkaamaksi alihankkijaksi ja olisimme menettäneet kaikki oikeudet kuvattuun materiaaliin. Tämä ei sopinut pitkäaikaissuunnitelmaamme luoda oma profiili tuotantoyhtiönä ja pidättää mahdollisimman paljon oikeuksia hallinnassamme. Tässä tilanteessa päätimme tinkiä kuvausaikataulusta ja -ryhmän koosta. Lähestyimme myös sponsoreitaja mediaa samoilla markkinointiargumenteilla kuin lopullisen tuotteen kanssaja yhteistyön syntyminen DHL:n kanssa helpotti tilannettamme. Saimme runsaasti julkisuutta Islannissa ja sen myötä käytännön tukea paikalliselta väestöltä.

Taiteellisesta konseptista markkinointikonsepti

Ottamalla tuotantoriiskin omille hartioillemme otimme samalla vastuun taiteellisista päätöksistä. Poikkesimme alkuperäisestä taiteellisesta suunnitelmasta päättäessämme hylätä anglosaksisen luontodokumenttimuodonja hakea omaperäistä ilmettä. Päätimme "tavoitella kuuta" eli tehdä elokuvasta sekä teknisesti että sisällöllisesti niin omaleimaisen, että se erottuisi selvästi kilpailijoistaan. Panostimme erityisesti musiikkiinja äänimaailmaan. Näin kuvan ja äänen sinfoniasta tuli myös markkinoinnissa käytetty ohjenuoramme. Äänimaailmaa käsiteltiin luovasti, välillä kalat ärjyivät kuin leijonat ja Björk lauloi islantilaista balladia jäävuorten lipuessa auringonlaskussa. Valkokangasfilosofian mukaisesti elokuva tehtiin digitaalisella äänellä, jolloin siitä tuli ensimmäinen dokumenttielokuva, jossa on käytetty Hollywood-standardin mukaista DTS (digital theater systems'in) äänitekniikkaa. Loppusilauksen elokuvalle antoi Antti Tuurin tekstin syvyys. Jälkituotannon päätöksentekoa helpotti konseptimme saama vastakaiku ZDF-ARTE'ssa, joka päätti ostaa elokuvan ennakkoon.

Päätimme "tavoitella kuuta" eli tehdä elokuvasta sekä teknisesti että sisällöllisesti niin omaleimaisen, että se erottuisi selvästi kilpailijoistaan.

Markkinointi- ja myynti

Heti ARTE'n ennakko-oston jälkeen ajauduimme uuteen ristiriitaan pituuden suhteen. YLE-TV 1 toivoi 52' lyhyempää versiota, kun taas kansainväliset yhteistuottajat samoinkuin ARTE olivat sitoneet rahoituksensa 52'- versioon. Elokuvan valmistuttua emme voineet luottaa muuhun kuin omaan vaistoomme siitä, että se kiinnostaisi katsojia. Ennen ensiesitystä Mip-TV'ssä huhtikuussa 1997 mielialamme olikin melkoisen epävarma. Tämän vuoksi on vaikea kuvailla esityksen jälkeisen ilon suuruutta ostajien ja maailmanmyyntiagenttien tehdessä kilpaa tarjouksiaan. Päätimme hoitaa valmiin elokuvan markkinoinnin itse jatkaen tällä tavoin itsenäistä strategiaamme. Profiloimme elokuvan "high concept nature speciality'ksi", jolla on suuri "production value'' ja vastaavasti korkea hinta. Itsenäinen myyntityö mahdollisti sen, että myynnin rinnalla pystyimme valmistelemaan seuraavia tuotantojamme.

Myynninedistämisen lisäksi arvokas anti festivaalimenestyksestä on ollut sekä kotimaisten että kansainvälisten rahoittajien kiinnostuminen seuraavista hankkeistamme.

Markkinointi- ja myyntitulos

Tänään 17 TV-yhtiötä kautta maailman ovat ostaneet "Underwater lceland"-elokuvan. Vaikka olemme tyytyväisiä sen taloudelliseen menestykseen, se ei ole saavuttanut esimerkiksi BBC:n parhaiden ohjelmien kaltaista levikkiä. Valitsemamme kuvan ja äänen sinfonia-konsepti on vaikea sijoittaa puhtaan luontoelokuvan slotteihin ja tämän vuoksi useat TV-yhtiöt esittävät sen muihin katsomisaikoihin. ARTE esimerkiksi esitti elokuvan lauantai-iltana klo 20.00 slotissaan laajan ennakkomainonnan turvin. Yksin Ranskassa ARTE'n esitystä seurasi yli miljoona TV-katsojaa, mikä oli ARTE'lle huipputulos.

Alkuperäisen suunnitelmamme mukaisesti markkinoinnin peruspilariksi ovat muodostuneet elokuvafestivaalit, joilla elokuva on niittänyt runsaasti palkintoja. Elokuvasäätiön toivomuksesta hoidamme levityksen pääosin itse, koska erikoiselokuvien festivaalit vaativat perehtymistä aiheeseen. Parhaimmillaan "Underwater lceland" kiersi maailmaa kahden 35mm ja kolmen Beta SP kopion voimin. Myynninedistämisen lisäksi arvokas anti festivaalimenestyksestä on ollut sekä kotimaisten että kansainvälisten rahoittajien kiinnostuminen seuraavista hankkeistamme.

Jälkiviisaus

Jälkeenpäin voimme todeta riskinoton kannattaneen tällä kertaa. Kyseessä oli kuitenkin hallittu riski, joka perustui ennakkolaskelmiin, markkinatutkimukseenja hyvään onneen.

52-minuutin mittaisena dokumenttielokuvana "Underwater lceland" on menestynyt sekä taloudellisesti että taiteellisesti ja sen elinkaari lienee huomattavan pitkä. Toisaalta elokuva olisi todennäköisesti saavuttanut vielä suuremman yleisön, jos olisimme tuottaneet siitä suoraviivaisen anglosaksisen luontoseikkailun ja kohdistaneet sen suoraan anglosaksisille markkinoille. Tällä hetkellä englanninkielisen maailman kiinnostus elokuvaa kohtaan on ollut marginaalista keskieurooppalaiseen menestykseen verrattaessa.

Tuotantoa jälkeenpäin tarkasteltaessa on myös muistettava, että yli 72-minuuttisena. elokuvana "Underwater Iceland" olisi päässyt teatterilevitykseen useassa Euroopan maassa. Ranskalaisen hyönteiselokuvan "Mikrokosmoksen" valtavan suosion jälkeen on pidettävä mahdollisena, että myös "Underwater Iceland" olisi saavuttanut laajat katsojamäärät elokuvateattereissa.

Kaikkein iloisin yllätys on ollut kotimaisen yleisön kiinnostus. Viime kevään esitysten jälkeen elokuvateattereista tullut positiivinen palaute elokuvan englanninkielistä versiota kohtaan sai Finnkinon päättämään elokuvan suomenkielisen version esityksistä vuoden 1998 alussa. Finnkino levittää elokuvaa myös myyntivideona. Odotamme myös suurella mielenkiinnolla millaiset katsojaluvut elokuvan TV-esitys saa.

Tulevaisuus

"Underwater Iceland"-elokuva on avannut uusia mahdollisuuksia elokuvatuotannon ja -levityksen aloilla ja olemme tiivistäneet yhteistyötämme seuraavia tuotantoja ajatellen. Marko Röhr Productions Oy sekä oma yritykseni ovat fuusioituneet ja vuoden 1998 alussa lanseeraamme yhteisen yrityksen nimellä MRP Matila & Röhr Productions Oy. Tavoitteenamme on, että Marko Röhr paneutuu yhä enemmän ohjaamiseen samalla kun minä vastaan tuottamisesta. Jatkamme vedenalaisten elokuvien tuotantoa arktisilla vesillä eri ohjaajien kanssa. Valmisteilla ovat "Underwater Greenland", 80', ja "Stockholm ur ett undervattensperspektiv", 26', jotka rahoitettaneen suurelta osin samojen TV-yhtiöiden toimesta, jotka ovat jo hankkineet edellisen elokuvamme. Tässä muodossa "Underwater Iceland"-elokuvan tuotanto- sekä markkinointistrategia on ollut osa pitkän tähtäimen ohjelmaamme, jokajatkuu uusilla samaan tyylilajiin sijoittuvilla tuotannoilla. "Underwater Iceland"-elokuva on avannut meille portin kansainvälisille markkinoille, mutta seuraavat tuotannot ratkaisevat pysyykö se myös auki.

Ilkka Y.L. Matila [Yhteystiedot - Matila Röhr Productions]

ARTIKKELIN KUVAT [www.matilarohr.com/vedEngNF.htm]

Matila & Röhr Productions oy [Matila Röhr Productions (matilarohr.com)]

  © MRP Oy