elokuvantaju
  Etusivu   |    Oppimateriaali   |   Sanahaku   |   Tietoa opiskelusta  
» Oppimateriaali » Käsikirjoitus » Artikkeli
 
Jouko Aaltonen
 

Käsikirjoitus työkaluna

1|2|5|6|15|16

Käsikirjoituksemme on hyväksytty ja sitä lähdetään toteuttamaan. Se jaetaan kaikille tuotantoon osallistuville. Kukin tekee siihen oman toimenkuvansa kannalta keskeiset merkinnät. Kuvaussihteeri kirjoittaa huomioita jatkuvuudesta, pukusuunnittelija kirjaa henkilöiden vaatteet, lavastaja miljööt jne. Tarvittaessa kukin voi tehdä oman alueensa kannalta tarkemman käsikirjoitusversion. Tämä kuvaa hyvin käsikirjoituksen käytännöllistä luonnetta: se on työpaperi.

Erikseen tarkastelemme kuvakäsikirjoitusta, ohjauskäsikirjoitusta ja leikkauskäsikirjoitusta.

KUVAKÄSIKIRJOITUS

jotta tietäisimme, miten kuvaustilanteessa toimitaan, miten kohtaus hahmotellaan visuaalisesti, tehdään kuvakäsikirjoitus eli storyboard. Sen tekee elokuvan ohjaaja, kuvaaja tai molemmat yhdessä.

Kohtaus jaetaan kuviksi. Ohjaaja ja kuvaaja miettivät minkälaisilla kuvilla, millaisella kuvallisella dramaturgialla kohtauksen sisältö voidaan tehokkaimmin välittää katso alle. Käytetäänkö laajoja vai tiiviitä kuvia, näkökulmakuvia, liikkuuko kamera? Tämän jälkeen kuvat luonnostellaan paperin vasemmalle palstalle elokuva- tai tv-ruudun muotoisina.

Sillä, kuinka taitavia tai näyttäviä piirrokset ovat, ei ole väliä kunhan niistä saa selvän, kunhan ajatus välittyy. Tietysti hyvin piirretty kuva välittää myös piirtäjän tavoitteleman tunnelman. Toisinaan ohjelma tai mainos joudutaan myymään tilaajalle storyboardin avulla ja siksi mainostoimistojen storyboardit ovat usein viimeisen päälle tehtyjä.

Kuvat numeroidaan. Kuvan oikealle puolelle kirjoitetaan kuvakoko, mahdolliset kameran liikkeet ja kuvaus toiminnasta. Käytössä on tavallisimmin ns. kahdeksan kuvan järjestelmä, jossa kuvakoot on lueteltu laajimmasta tiiveimpään. Ne ovat yleiskuva (YK), laaja kokokuva (LKK), kokokuva (KK), laaja puolikuva (LPK), puolikuva (PK), puolilähikuva (PLK), lähikuva (LK) ja erikoislähikuva (ELK). Storyboardissa käytetään näitä kirjainlyhenteitä.

Repliikit ja muut äänelliset ainekset voidaan kirjoittaa vähän sisennettyinä toiminnan alapuolelle tai ne voidaan erottaa kokonaan omaksi palstakseen paperin oikeaan reunaan. Tällöin kuvakäsikirjoituksemme on kolmipalstainen. jos normaali arkki tuntuu ahtaalle, sen voi kääntää leveyssuuntaan tai käyttää suurempaa paperia. Storyboardiin voidaan merkitä myös kuvan arvioitu kesto. Näin tehdään erityisesti mainoselokuvissa.Storyboard pyrkii olemaan mahdollisimman tarkka kuvaus siitä millainen ohjelmasta tulee. Mainoselokuvan storyboardista saa hyvän käsityksen kokonaisuudesta. Lisäksi se kertoo paljon yksityiskohdista. Storyboardin avulla on helppo varmistaa, että kaikki asianosaiset ovat selvillä, millaista ohjelmaa tai mainoselokuvaa ollaan tekemässä.Jotkut pitävät storyboardia huonona vaihtoehtona, koska se sitoo tekijöiden käsiä kuvaustilanteessa. Tämä ei pidä paikkaansa. Tarkastakin storyboardista voidaan poiketa ja tehdä uusia luovia ratkaisuja. Oleellista on, että storyboard on tehty, että on lähtökohta kuvailmaisulle. Kuvakäsikirjoituksia voi olla erimuotoisia. Esimerkiksi kuvaaja Kari Sohlberg tekee usein kuvakäsikirjoituksen, joka on enemmänkin tulevan elokuvan ja sen kohtausten visuaalisen tyylin ja kuvakerronnan hahmottelemista kuin tiukasti lukkoonlyötyjä kuvaratkaisuja.

OHJAUSKÄSIKIRJOITUS

Ohjauskäsikirjoitusta kutsutaan myös ohjaajan käsikirjoitukseksi tai kuvauskäsikirjoitukseksi. Se on ohjaajan työkalu. Ohjauskäsikirjoituksessa on jo ratkaistu, miten kohtaus toteutetaan. Kohtaukset on jaettu kuviksi ja ohjaaja on muutenkin miettinyt tehtävän työn mahdollisimman yksityiskohtaisesti. Se voi sisältää huomioita esimerkiksi kuvauskalustosta, valaisusta ja näyttelijäntyöstä.

Ohjaaja Matti Kuortti on käyttänyt elokuvassa "Kiljusen herrasväen uudet seikkailut" ohjauskäsikirjoitusta, jonka hän on tehnyt jakamalla varsinaisen käsikirjoituksen tekstin kuviksi. Siinä on lisäksi kuvanumerointi, arvioitu kohtauksen kestoja palsta muille huomioille.Ohjaaja Nikita Mihalkov tekee itselleen hyvin perusteellisen ohjaajan käsikirjoituksen. Hän korostaa, että kohtauksesta tehdyn suunnitelman ja koko käsikirjoitustyön tulee palvella sitä, mikä kohtauksessa on olennaisinta. "Kaikki, sekä mahdollinen että mahdoton, on otettava huomioon ja suunniteltava huolellisesti ennen kuvausten alkua." Muokatessaan käsikirjoitusta Mihalkov yrittää kuvitella ja kirjoittaa muistiin elokuvan ilmapiirin kokonaisuudessaan, jokaisen kohtauksen ja jopa kuvan tunnelman. Hän haluaa auttaa näin paitsi itseään myös kuvaajaa, lavastajaa, valaisijaa ja säveltäjää.

Francis Coppola käyttää ohjauskäsikirjoitusta, jossa hän pyrkii myös ottamaan huomioon kaiken oleellisen - aina mahdollisia virheitä myöten. Coppolan käsikirjoituksessa on analyysi kustakin kohtauksesta. Siinä on viisi kohtaa:

  1. Lyhyt sisällöllinen selvitys.
  2. Henkilöiden karakterisointi. Vuorovaikutuksen luonne henkilöiden välillä.
  3. Ajoitus kunkin kohtauksen suhteellisen tärkeyden mukaan.
  4. Kohtauksen atmosfääri, tunnelma, valaistus jnpp.
  5. Lista mahdollisista ja todennäköisistä virheistä.

LEIKKAUSKÄSIKIRJOITUS

Leikkauskäsikirjoituksella tarkoitetaan käsikirjoitusversiota, joka tehdään kuvausvaiheen jälkeen elokuvan leikkausta varten. Erillistä käsikirjoitusta saatetaan tarvita esimerkiksi dokumenttielokuvassa; ennakkosuunnitelmat eivät olekaan pitäneet paikkaansa, kaikkia jaksoja ei ole pystytty kuvaamaan tai mukaan on tullut uutta materiaalia. Erikseen on tietysti mainittava se tavallinen ja ehdottomasti vältettävä tapaus, että on lähdetty kuvaamaan kokonaan ilman käsikirjoitusta.Ennen leikkauskäsikirjoituksen tekoa materiaali katsellaan ainakin kerran kunnolla läpi, filmimateriaali valkokankaalla ja videonauhat normaalinopeudella hyvästä monitorista. Käsikirjoituksen tekijä ja leikkaaja tekevät muistiinpanoja. Leikkaajan tai editoijan on välttämätöntä tietää, missä mitkin kuvat ovat. Hänen on opittava materiaalinsa. Sen lisäksi on hyvä tehdä muistiinpanoja siitä, mikä materiaali tuntuu mielenkiintoiselle ja toimivalle. jos leikkaaja tai editoija ei ole ollut kuvausvaiheessa mukana, pystyy hän katselemaan kuvia tuorein, "objektiivisin" silmin. Ohjaajalla kuviin liittyy niin paljon ennakkosuunnitelmia, toiveita ja tunteita kuvausvaiheesta ettei hän aina parhaallakaan tahdolla pysty kylmästi arvioimaan, mitä otoksissa todella on.Katselun jälkeen pitää pohtia, toimiiko alkuperäinen käsikirjoitus kuvatulla materiaalilla. Pitääkö joitakin jaksoja poistaa? Kohtausten järjestystä vaihtaa? Nouseeko materiaalista jokin henkilö tai teema niin, että sille pitäisi antaa enemmän tilaa? Koko leikkausvaihe on valintojen tekemistä. Voi olla, että materiaali toteuttaa alkuperäisen käsikirjoituksen ajatukset. Silloin leikkauskäsikirjoitusta ei tarvita tai se poikkeaa vain vähän alkuperäisestä käsikirjoituksesta. jos käsikirjoitusta ei ole ollut ollenkaan, on materiaalista yritettävä löytää teemoja ja elementtejä joiden varaan kokonaisuuden voi rakentaa.Leikkauskäsikirjoitus on ennen kaikkea suunnitelma, jonka pohjalta elokuva leikataan. Siitäkin tulee poiketa, jos leikkausvaiheessa löytyy parempi ratkaisu.Ulkoisesti leikkauskäsikirjoitus muistuttaa tavallisesti kaksipalstaista käsikirjoitusta. Koska se on tarkoitettu vain leikkaajalle, siihen voi hyvinkin vapaasti lisätä erilaisia leikkaustyötä helpottavia ohjeita ja kommentteja materiaalista.Aika usein leikkausvaiheessa käytetään myös aiemmin käsiteltyä lappumenetelmää.

Elokuvan kohtaukset, teemat ja tärkeät yksityiskohdat kirjoitetaan kukin omalle lapulleen. Ne kiinnitetään seinälle ja niiden järjestystä voidaan vaihdella leikkausprosessin edetessä.

Käsikirjoituksessa ollutta selostustekstiä joudutaan usein tarkistamaan ja mahdollisesti kirjoittamaan kokonaan uudestaan. Speak voidaan hioa jo leikkauskäsikirjoitukseen tai voimme jättää sen lopullisen viimeistelyn vaiheeseen, jolloin ohjelma on alustavasti editoitu.

TOTEUTTAMAAN!

Meillä on nyt valmis käsikirjoitus eri versioineen. Usean vaiheen läpikäynyt, yksilöllinen, oman itsensä näköinen hahmotelma alkuperäisestä ideastamme. Se on työpaperi, jonka pohjalta elokuva tai ohjelma toteutetaan.

Kuvausvaiheessa käsikirjoitus puretaan palasiksi, pilkotaan ja muutetaan todellisuuden taltioiduiksi hetkiksi; ja sitten taas leikkausvaiheessa kootaan yhteen. Jos käsikirjoitus on kunnolla tehty, tulee ohjelmastamme taitavissa käsissä vähintäänkin kunniallinen.

Hyvä käsikirjoitus suorastaan huutaa toteuttamaan itseään. Toivottavasti tekstimme on kivijalka, jonka päälle on hyvä rakentaa.

1|2|5|6|15|16

 

 
Kuvake alkuperäisen mediaseurantakuvan tilalla