Käsikirjoituksen analysointi
1|2|5|6|15|16
Olemme nyt kirjoittaneet ohjelmamme käsikirjoituksen vähintään
kerran läpi. Alkuperäinen päälauseen muodossa
esitetty idea on muokattu synopsikseksi, kehitelty treatmentiksi
ja kirjoitettu varsinaiseksi käsikirjoitukseksi kohtausjakoineen,
repliikkeineen ja selostusteksteineen. Työ ei ole vielä
ohi. On tullut analysoinnin aika.
Kun arvioi tekstiään itse, voi ongelmana olla, että on
sokeutunut omille virheilleen. Käsikirjoituksen voi luettaa
työtoverillaan, ystävällään tai kokonaan
ulkopuolisella asiantuntijalla. Myös tilaaja ja tuottaja arvioivat
tekstiä. Mahdollisesti käsikirjoituksen voi testata myös
ohjelman kohderyhmän edustajalla. Saarnasi palaute voi olla
hyvinkin ristiriitaista. Pidä pää kylmänä
ja ota hyvät muutosehdotukset ja kommentit huomioon, mutta
älä tee kompromisseja, jotka ilmiselvästi huonontavat
ohjelmaa.
Käsikirjoituksesta
tehdään uusia versioita. Sitä kehitellään
ja viedään eteenpäin kunnes kaikki asianosaiset ovat
tyytyväisiä. Tilausohjelman käsikirjoituksesta tehdään
yleensä 2-3 versiota, joskus enemmänkin. Pitkän elokuvan
käsikirjoitusvaihe voi olla hyvinkin pitkä ja tuottaa
5-10 erilaista versiota.
Loppuvaiheessa
muutokset ovat vähäisiä. Tilaaja haluaa ehkä
vain tarkentaa jonkin selostuksen yksityiskohdan. Kaikki muutokset
kannattaa kirjata käsikirjoitukseen, jotta tiedetään
mitä on sovittu.
Tekstinkäsittelylaitteisto
on oiva apuväline käsikirjoittajalle. Korjaukset ja suuremmatkin
muutokset on helppo tehdä edellisen version pohjalta. Pitää
vain muistaa päivätä tai numeroida erilaiset käsikirjoitusversiot.
Muuten sotkut ja väärinkäsitykset uhkaavat tuotantoa,
kun eri henkilöillä on erilaiset käsikirjoitukset.
Tekstinkäsittelylaitteiston
käytössä on myös omat vaaransa: korjaaminen
voi olla liian helppoa. Laiska kirjoittaja korjaa vain ongelmakohdan
ja jättää kaiken muun ennalleen. Kuitenkin hyvä
käsikirjoitus on sillä tavoin orgaaninen, että kaikki
vaikuttaa kaikkeen. Yhden kohdan muuttaminen voi heijastua moniin
muihinkin kohtiin. Vaikka käsikirjoitusta ei kirjoitettaisikaan
kokonaan läpi, on syytä ainakin tarkistaa korjauksen vaikutus
kokonaisuuteen ja muihin kohtauksiin.
Valmista
käsikirjoitusta arvioidaan kolmesta näkökulmasta:
rakenteellisesti, sisällöllisesti ja tuotannollisesti.
RAKENTEELLINEN ARVIOINTI
Käsikirjoituksen
rakennetta voidaan arvioida monellakin tavalla. Hyödyllisin
on analyysi, jossa tekstin dramaturgiset ominaisuudet arvioidaan
objektiivisesti. Kyse ei siis ole mistään "musta
tuntuu" analyysistä. Eugene Valen kirjassa "The Technique
of Screen and Television Writing" on peräti 142 yleisimmän
virheen lista koskien näytelmäelokuvan käsikirjoitusta.
Moinen pedanttisuus voi olla liioittelua, mutta draamallisen rakenteen
mukaisessa käsikirjoituksessa on joitakin asioita, jotka on
ainakin syytä tarkistaa:
- Voiko päähenkilöömme samaistua? Onko hän
kiinnostava katso jan kannalta?
- Esitetäänkö
henkilön päätavoite tarpeeksi aikaisin? Onko se
tar peeksi vahva?
-
Onko henkilöllä tarpeeksi välitavoitteita?
-
Onko vastavoima tarpeeksi vahva? Esitetäänkö se
oikealla hethellä?
-
Saavuttaako henkilö päätavoitteensa liian aikaisin
eikä vasta elokuvan lopussa? Onko kliimaksi liian aikaisin?
-
Tapahtuuko elokuvan myötä tarpeeksi kehitystä?
-
Täydentävätkö sivuhenkilöt oikealla tavalla
kuviota?
-
Saako katsoja oikean määrän informaatiota oikealla
hetkellä?
-
Ovatko juonen käännekohdat oikeilla paikoillaan?
-
Ovatko kirjoittajan tavoitteet liiaksi näkyvillä? Puuttuuko
rautalankarungon ympäriltä lihaa ja nahkaa?
Kaikkiin
ohjelmatyyppeihin pätevät seuraavat kysymykset:
-
Ovatko jaksot tai kohtaukset liian pitkiä?
-
Onko jokaisella kohtauksella tarkoitus, syy olemassaoloon kokonaisuuden
kannalta?
-
Onko kohtausten välillä jokin yhteys vai onko jokin
kohtaus täysin irrallinen?
-
Ovatko siirtymät kohtauksesta toiseen kunnossa?
- Ovatko
toisiaan seuraavat kohtaukset liian samanlaisia, yhtä pitkiä
ja tasarytmisiä? Onko ohjelman rytmi vaihteleva ja elävä?
-
Onko kokonaisuus loogisesti ja emotionaalisesti järjestetty?
-
Eteneekö ohjelmamme? Onko siinä kunnollinen etenemisliike?
- Huipentuuko
ohjelma lopussa?
Analyysivaiheessa
tarkistetaan aikaisempien kirjoitusvaiheiden tuloksia. Voi olla
hyödyllistä palata taaksepäin ja miettiä vielä
kohtausluettelon tai treatmentin äärellä ohjelman
rakennetta. Kirjoittamisprosessin myötä alkuperäinen
päälause on voinut unohtua tai muuttua toiseksi. On syytä
tarkistaa, että ohjelmalla on yksi päälause ja että
kokonaisuuden eri elementit tukevat sitä. Kirjoittajan kannattaa
vielä kerran pohtia ovatko alkuperäiset päämäärät
toteutuneet. Onko käsikirjoitus sellainen, että siitä
tehtävä ohjelma puhuttelee kohderyhmäänsä?
Voiko ohjelma saavuttaa tavoitteensa? Soveltuuko se tulevaan käyttötarkoitukseen?
Kun
analyysi paljastaa ongelmallisen kohdan tulee muistaa, ettei oire
aina ole sama kuin sairaus. Virhettä ei välttämättä
voida korjata kohdassa, missä se tulee näkyviin. Usein
remontti on tehtävä ympäröiviin ja nimenomaan
edeltäviin kohtauksiin. Eugene Vale kirjoittaa, että lähes
kaikki käsikirjoitukset, jotka muuttuvat tylsiksi loppua kohden,
voidaan korjata - ei muuttamalla jälkipuoliskoa vaan petraamalla
ensimmäistä puoliskoa.
SISÄLLÖLLINEN ARVIOINTI
Kirjoittajan pitää arvioida käsikirjoitus tietysti itse ennen
kuin antaa sen toisten arvioitavaksi. Vanha totuus puolitekoisten
töitten näyttämisestä ulkopuolisille pätee
tässäkin. Vasta kun kirjoittaja itse on tyytyväinen
ohjelmansa rakenteeseen, tekstin tyyliin ja ulkoasuun, kannattaa
käsikirjoitus antaa esimerkiksi tilaajalle. On noloa selitellä
jälkikäteen, että käsikirjoitus oli vielä
kesken.
Jos arvioija ei ole tottunut lukemaan käsikirjoituksia, voi hänellä
olla vaikeuksia kokonaisuuden ymmärtämisessä. Vaatii
omanlaistansa taitoa nähdä käsikirjoituksen läpi,
millaiselta valmis ohjelma tulee näyttämään.
Kannattaa
miettiä, keiltä kaikilta pyydetään kommentteja.
jos jokaisen esiteltävän osaston edustaja pääsee
lisäämään omaa tekstiään käsikirjoitukseen,
tulee lopputuloksesta epäsuhtainen möykky, jossa kokonaisuus
katoaa toisarvoisten yksityiskohtien alle. Käsikirjoittajalle
on apua kaikista kommenteista, mutta toisaalta hänen on myös
vastattava kokonaisuudesta. Tilaajan ammattitaitoa on keskittyä
olennaiseen ja antaa kirjoittajalle tilaa oman taitonsa ja luovuutensa
käyttöön.
TUOTANNOLLINEN ARVIOINTI
Oikea
tapa tehdä ohjelmia on se, että puretaan käsikirjoitus
ja lasketaan sen pohjalta budjetti. Sen jälkeen hankitaan rahat
ja tehdään hyvä ohjelma. Käytännössä
taloudelliset puitteet ovat jo olemassa, kun käsikirjoitus
on vasta valmistumassa. Käsikirjoitusta voidaan joutua muuttamaan
taloudellisistakin syistä.
Ohjelman
kesto voidaan arvioida tarkkaan jo käsikirjoituksesta. Normaali
kaksipalstainen käsikirjoitusliuska vastaa puoltatoista minuuttia
valmista ohjelmaa. Tämä on karkea nyrkkisääntö.
Vastaavasti yksipalstaisen käsikirjoitussivun esittämiseen
kuluu minuutti. Jos halutaan 12 minuutin esittelyvideo ja käsikirjoituksen
laskettu kesto on 20 minuuttia, pitää karsia. Ei ole mitään
järkeä kuvata materiaalia ja kohtauksia, joita ei voi
kuitenkaan käyttää lopullisessa ohjelmassa. Karsimisen
voi tehdä joko tiivistämällä kerrontaa tai jättämällä
kohtauksia ja elementtejä pois.
Keston
arviointi on hyvä keino myös draamallisen rakenteen tarkistamiseen.
Kohtausten keskinäiset suhteet ja kestot kertovat jotakin myös
juonesta. Käytetäänkö liikaa aikaa toisarvoisiin
kohtauksiin? Onko jokin kohtaus liian pitkä tai lyhyt sisältöönsä
nähden?
Kirjoittaja
voi tutkia kohtausten ja roolien yhdistämistä. Voidaanko
kohtauksen informaatio sisällyttää johonkin toiseen
kohtaukseen? jos se käy luontevasti, sitä voi kokeilla.
Entä jos tarinassa esiintyvät apulaisjohtaja ja sihteeri
olisivatkin yksi ja sama henkilö? Pienellä jenkailulla
sihteerin rooliin voi ehkä sisällyttää myös
aiemmin apulaisjohtajalle kirjoitetut tehtävät.
Myös
tapahtumapaikkoja voi karsia. Kadulla Pariisissa tehtävä
kohtaus voidaankin ehkä kuvata hotellihuoneessa tai ravintolassa,
joka on lavastettavissa Suomeen. Tulee kuitenkin varoa, ettei tee
miljöistä liian tylsiä. Kohtausten tapahtumapaikkojen
täytyy vaihdella jo rytminkin takia.
Nämä
vinkit eivät tarkoita sitä, että kehottaisin aina
niukentamaan käsikirjoitusta, kun sitä vaaditaan. Taitava
käsikirjoittaja voi ratkaista monia ongelmia. Mutta viime kädessä
valmiista ohjelmasta näkee minkälaisilla resursseilla
se on tehty. Tilaajalle on tehtävä selväksi, että
homma voidaan ehkä tehdä halvemmalla, mutta siitä
myös tulee vaatimattomampi ja vähemmän näyttävä.
1|2|5|6|15|16
|