Käsikirjoituksen analysointi

Olemme nyt kirjoittaneet ohjelmamme käsikirjoituksen vähintään kerran läpi. Alkuperäinen päälauseen muodossa esitetty idea on muokattu synopsikseksi, kehitelty treatmentiksi ja kirjoitettu varsinaiseksi käsikirjoitukseksi kohtausjakoineen, repliikkeineen ja selostusteksteineen. Työ ei ole vielä ohi. On tullut analysoinnin aika.

Kun arvioi tekstiään itse, voi ongelmana olla, että on sokeutunut omille virheilleen. Käsikirjoituksen voi luettaa työtoverillaan, ystävällään tai kokonaan ulkopuolisella asiantuntijalla. Myös tilaaja ja tuottaja arvioivat tekstiä. Mahdollisesti käsikirjoituksen voi testata myös ohjelman kohderyhmän edustajalla. Saarnasi palaute voi olla hyvinkin ristiriitaista. Pidä pää kylmänä ja ota hyvät muutosehdotukset ja kommentit huomioon, mutta älä tee kompromisseja, jotka ilmiselvästi huonontavat ohjelmaa.

Käsikirjoituksesta tehdään uusia versioita. Sitä kehitellään ja viedään eteenpäin kunnes kaikki asianosaiset ovat tyytyväisiä. Tilausohjelman käsikirjoituksesta tehdään yleensä 2-3 versiota, joskus enemmänkin. Pitkän elokuvan käsikirjoitusvaihe voi olla hyvinkin pitkä ja tuottaa 5-10 erilaista versiota.

Loppuvaiheessa muutokset ovat vähäisiä. Tilaaja haluaa ehkä vain tarkentaa jonkin selostuksen yksityiskohdan. Kaikki muutokset kannattaa kirjata käsikirjoitukseen, jotta tiedetään mitä on sovittu.

Tekstinkäsittelylaitteisto on oiva apuväline käsikirjoittajalle. Korjaukset ja suuremmatkin muutokset on helppo tehdä edellisen version pohjalta. Pitää vain muistaa päivätä tai numeroida erilaiset käsikirjoitusversiot. Muuten sotkut ja väärinkäsitykset uhkaavat tuotantoa, kun eri henkilöillä on erilaiset käsikirjoitukset.

Tekstinkäsittelylaitteiston käytössä on myös omat vaaransa: korjaaminen voi olla liian helppoa. Laiska kirjoittaja korjaa vain ongelmakohdan ja jättää kaiken muun ennalleen. Kuitenkin hyvä käsikirjoitus on sillä tavoin orgaaninen, että kaikki vaikuttaa kaikkeen. Yhden kohdan muuttaminen voi heijastua moniin muihinkin kohtiin. Vaikka käsikirjoitusta ei kirjoitettaisikaan kokonaan läpi, on syytä ainakin tarkistaa korjauksen vaikutus kokonaisuuteen ja muihin kohtauksiin.

Valmista käsikirjoitusta arvioidaan kolmesta näkökulmasta: rakenteellisesti, sisällöllisesti ja tuotannollisesti.

RAKENTEELLINEN ARVIOINTI

Käsikirjoituksen rakennetta voidaan arvioida monellakin tavalla. Hyödyllisin on analyysi, jossa tekstin dramaturgiset ominaisuudet arvioidaan objektiivisesti. Kyse ei siis ole mistään "musta tuntuu" analyysistä. Eugene Valen kirjassa "The Technique of Screen and Television Writing" on peräti 142 yleisimmän virheen lista koskien näytelmäelokuvan käsikirjoitusta. Moinen pedanttisuus voi olla liioittelua, mutta draamallisen rakenteen mukaisessa käsikirjoituksessa on joitakin asioita, jotka on ainakin syytä tarkistaa:

• Voiko päähenkilöömme samaistua? Onko hän kiinnostava katso jan kannalta?
• Esitetäänkö henkilön päätavoite tarpeeksi aikaisin? Onko se tar peeksi vahva?
• Onko henkilöllä tarpeeksi välitavoitteita?
• Onko vastavoima tarpeeksi vahva? Esitetäänkö se oikealla hethellä?
• Saavuttaako henkilö päätavoitteensa liian aikaisin eikä vasta elokuvan lopussa? Onko kliimaksi liian aikaisin?
• Tapahtuuko elokuvan myötä tarpeeksi kehitystä?
• Täydentävätkö sivuhenkilöt oikealla tavalla kuviota?
• Saako katsoja oikean määrän informaatiota oikealla hetkellä?
• Ovatko juonen käännekohdat oikeilla paikoillaan?
• Ovatko kirjoittajan tavoitteet liiaksi näkyvillä? Puuttuuko rautalankarungon ympäriltä lihaa ja nahkaa?

Kaikkiin ohjelmatyyppeihin pätevät seuraavat kysymykset:

• Ovatko jaksot tai kohtaukset liian pitkiä?
• Onko jokaisella kohtauksella tarkoitus, syy olemassaoloon kokonaisuuden kannalta?
• Onko kohtausten välillä jokin yhteys vai onko jokin kohtaus täysin irrallinen?
• Ovatko siirtymät kohtauksesta toiseen kunnossa?
• Ovatko toisiaan seuraavat kohtaukset liian samanlaisia, yhtä pitkiä ja tasarytmisiä? Onko ohjelman rytmi vaihteleva ja elävä?
• Onko kokonaisuus loogisesti ja emotionaalisesti järjestetty?
• Eteneekö ohjelmamme? Onko siinä kunnollinen etenemisliike?
• Huipentuuko ohjelma lopussa?

Analyysivaiheessa tarkistetaan aikaisempien kirjoitusvaiheiden tuloksia. Voi olla hyödyllistä palata taaksepäin ja miettiä vielä kohtausluettelon tai treatmentin äärellä ohjelman rakennetta. Kirjoittamisprosessin myötä alkuperäinen päälause on voinut unohtua tai muuttua toiseksi. On syytä tarkistaa, että ohjelmalla on yksi päälause ja että kokonaisuuden eri elementit tukevat sitä. Kirjoittajan kannattaa vielä kerran pohtia ovatko alkuperäiset päämäärät toteutuneet. Onko käsikirjoitus sellainen, että siitä tehtävä ohjelma puhuttelee kohderyhmäänsä? Voiko ohjelma saavuttaa tavoitteensa? Soveltuuko se tulevaan käyttötarkoitukseen?

Kun analyysi paljastaa ongelmallisen kohdan tulee muistaa, ettei oire aina ole sama kuin sairaus. Virhettä ei välttämättä voida korjata kohdassa, missä se tulee näkyviin. Usein remontti on tehtävä ympäröiviin ja nimenomaan edeltäviin kohtauksiin. Eugene Vale kirjoittaa, että lähes kaikki käsikirjoitukset, jotka muuttuvat tylsiksi loppua kohden, voidaan korjata - ei muuttamalla jälkipuoliskoa vaan petraamalla ensimmäistä puoliskoa.

SISÄLLÖLLINEN ARVIOINTI

Kirjoittajan pitää arvioida käsikirjoitus tietysti itse ennen kuin antaa sen toisten arvioitavaksi. Vanha totuus puolitekoisten töitten näyttämisestä ulkopuolisille pätee tässäkin. Vasta kun kirjoittaja itse on tyytyväinen ohjelmansa rakenteeseen, tekstin tyyliin ja ulkoasuun, kannattaa käsikirjoitus antaa esimerkiksi tilaajalle. On noloa selitellä jälkikäteen, että käsikirjoitus oli vielä kesken.

Jos arvioija ei ole tottunut lukemaan käsikirjoituksia, voi hänellä olla vaikeuksia kokonaisuuden ymmärtämisessä. Vaatii omanlaistansa taitoa nähdä käsikirjoituksen läpi, millaiselta valmis ohjelma tulee näyttämään.

Kannattaa miettiä, keiltä kaikilta pyydetään kommentteja. jos jokaisen esiteltävän osaston edustaja pääsee lisäämään omaa tekstiään käsikirjoitukseen, tulee lopputuloksesta epäsuhtainen möykky, jossa kokonaisuus katoaa toisarvoisten yksityiskohtien alle. Käsikirjoittajalle on apua kaikista kommenteista, mutta toisaalta hänen on myös vastattava kokonaisuudesta. Tilaajan ammattitaitoa on keskittyä olennaiseen ja antaa kirjoittajalle tilaa oman taitonsa ja luovuutensa käyttöön.

TUOTANNOLLINEN ARVIOINTI

Oikea tapa tehdä ohjelmia on se, että puretaan käsikirjoitus ja lasketaan sen pohjalta budjetti. Sen jälkeen hankitaan rahat ja tehdään hyvä ohjelma. Käytännössä taloudelliset puitteet ovat jo olemassa, kun käsikirjoitus on vasta valmistumassa. Käsikirjoitusta voidaan joutua muuttamaan taloudellisistakin syistä.

Ohjelman kesto voidaan arvioida tarkkaan jo käsikirjoituksesta. Normaali kaksipalstainen käsikirjoitusliuska vastaa puoltatoista minuuttia valmista ohjelmaa. Tämä on karkea nyrkkisääntö. Vastaavasti yksipalstaisen käsikirjoitussivun esittämiseen kuluu minuutti. Jos halutaan 12 minuutin esittelyvideo ja käsikirjoituksen laskettu kesto on 20 minuuttia, pitää karsia. Ei ole mitään järkeä kuvata materiaalia ja kohtauksia, joita ei voi kuitenkaan käyttää lopullisessa ohjelmassa. Karsimisen voi tehdä joko tiivistämällä kerrontaa tai jättämällä kohtauksia ja elementtejä pois.

Keston arviointi on hyvä keino myös draamallisen rakenteen tarkistamiseen. Kohtausten keskinäiset suhteet ja kestot kertovat jotakin myös juonesta. Käytetäänkö liikaa aikaa toisarvoisiin kohtauksiin? Onko jokin kohtaus liian pitkä tai lyhyt sisältöönsä nähden?

Kirjoittaja voi tutkia kohtausten ja roolien yhdistämistä. Voidaanko kohtauksen informaatio sisällyttää johonkin toiseen kohtaukseen? jos se käy luontevasti, sitä voi kokeilla. Entä jos tarinassa esiintyvät apulaisjohtaja ja sihteeri olisivatkin yksi ja sama henkilö? Pienellä jenkailulla sihteerin rooliin voi ehkä sisällyttää myös aiemmin apulaisjohtajalle kirjoitetut tehtävät.

Myös tapahtumapaikkoja voi karsia. Kadulla Pariisissa tehtävä kohtaus voidaankin ehkä kuvata hotellihuoneessa tai ravintolassa, joka on lavastettavissa Suomeen. Tulee kuitenkin varoa, ettei tee miljöistä liian tylsiä. Kohtausten tapahtumapaikkojen täytyy vaihdella jo rytminkin takia.

Nämä vinkit eivät tarkoita sitä, että kehottaisin aina niukentamaan käsikirjoitusta, kun sitä vaaditaan. Taitava käsikirjoittaja voi ratkaista monia ongelmia. Mutta viime kädessä valmiista ohjelmasta näkee minkälaisilla resursseilla se on tehty. Tilaajalle on tehtävä selväksi, että homma voidaan ehkä tehdä halvemmalla, mutta siitä myös tulee vaatimattomampi ja vähemmän näyttävä.

1|2|5|6|15|16